lauantai 25. lokakuuta 2008

Kaisa Mestariompelija löysi kerran Eurokankaasta ihanaa takkikangasta ja osti koko pätkän mitä siellä oli. Kaavojen etsimisessä meni tovi aikaa, ainakin 3 vuosikertaa Suurta Käsityölehteä tuli selattua sekä Burdan, Voguen ja Butterlickin kaavat tutkittua. Lopulta löytyi sopiva kaava, ei täydellinen, mutta ihan ok. Tuli lauantai ja Kaisa Mestariompelija suunnitteli ompelevansa takin. Puoli päivää meni kaavojen asettelussa ja miettimisessä onkohan kaikki varmasti oikein. Se leikkaaminenhan hankalin homma on, siitä on kaikki kiinni. Lopulta kappaleet tuli leikattua, ja Kaisa Mestariompelija ajatteli vielä saumuroivansa kappaleet. Siinä vaiheessa vasta tuli mieleen, että onko kaikki oikein päin leikattu. Leveyssuunnassa kuviot oli kyllä kohdistettu, mutta entä pituussuunnassa...

Nämä on siis hihakappaleet. Ja kangasta ei siis jäänyt Oulun Eurokankaaseen. Eikä sitä ole riittävästi täälläkään toiseen hihaan. Mitä mä teen?? Olin niin onnellinen tästä kankaasta. Voi olla, etten ompele enää koskaan. Tein muka niin huolella kaikki. Alun perin aioin vielä leikata hihat erikseen, mutta sitten käänsin kankaan kaksinkerroin pituussuuntaan. Ja siinähän se meni pieleen. Voi, että kun tuo kuvio olisi ollut symmetrinen.
Tämän päivän Kalevassa oli mukavaa luettavaa monien ikävien juttujen ja vaalimainosten seassa. Oulun kaupungintalon lähistöllä sijaitseva taideteos on kokonaisuudessaan varsin ihastuttava ja nyt pieni Martti-poika oli saanut nutun ylleen. Olisipa kiva tietää, kuka tämän nutun on Martille vienyt. Monesti on ollut mielessä, että pitäisi käydä kuvaamassa teosta, mutta aina se vaan on jäänyt. Ehkä joskus. Toinenkin mukava juttu lehdessä oli.

Tämä kuva ei sitten mitenkään liity neulontaan. Tai ehkä vähäsen kuitenkin. Tiedostus Kaisalle: kirja on ollut jo pari viikkoa hyllyssä, mutta en ole saanut sitä aukaistua. Onhan tässä vielä aikaa.

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Alkaa taas se kuvaamisen onnellinen aika. Päivässä ei ole hetkeä, jolloin valoa olisi riittävästi tarkkoihin kuviin. Joten tarjoillaan sitten epätarkkoja kuvia.

Kummitytön villatakki on nyt tässä vaiheessa: kaikki kappaleet valmiina. Kiinnitän etureunan kaitaleet ja hupun ketlaajalla, koska sillä saa kiinnitettyä avoimista silmukoista niin kauniisti. Huppu kaipaa hieman pingotusta, siitä tuli vähän ihmeellisen mallinen. Toivottavasti asettuu.


Noro-sukkaakin jo malttamattomana aloittelin. Päätin etukäteen, että yhtään pätkää en sitten ota pois, olkoon kerän sisällä kuin rumaa väriä tahansa. Mutta hieman mietityttää, on tuo vaaleanpuna-sininen pätkä aika kamalaa. Pitäisköhän se ottaa pois? Toisaalta, tämä kerä oli sitä ensin ostettua, toinen on se paremman värinen. Ja tämä raidoitushan on suoraan matkittu Liinan ihanista sukista. Lanka tuntuu kieltämättä nihkeältä neulottavalta, mutta uudet puikot tuntuvat käteen ihanilta. Niiden värityksestä en kamalasti pidä. Langassa mulla ärsyttää suunnattomasti tuo ylikierteisyys. Lanka on välillä ihan sykkyrällä kierteestä, niin kuin kuvasta näkyy.

maanantai 13. lokakuuta 2008

Kävin minäkin käsityömessuilla Oulussa. Paikka oli nyt huomattavasti parempi kuin aikaisemmin, ja varmaan osallistujiakin oli enemmän. Ostokset olivat kaikki suunniteltuja, mutta ihan sitä en saanut mitä halusin. Tarjolla olevat värit eivät aivan olleet mun värejä mutta otin kuitenkin kun haluan kokeilla näitä lankoja. (Jostain syystä kaksi ensimmäistä kuvaa kääntyy aina pystyyn vaikka niiden kuuluisi olla vaakassa. Osaako kukaan sanoa mikä tässä on ongelmana?)

Lankakaupan osastolta Colinetten Jitterbugia sekä kahdet välikoon puikot. Hieman epäröin ostaa noita puisia puikkoja, kestääköhän ne kun ovat ohuita 2.25 ja 2.75mm?

Noroa en ole koskaan kokeillut, mutta paljon lukenut siitä. Siispä sukkalankaa kahdessa värissä. Ensimmäisen ostin Priimasta ja toisen Lankakaupasta, kun siellä oli sitten parempi väri. Näissäkään ei ollut täysin sitä mitä olisin halunnut.

Nämäkin olivat Lankakaupasta. Ihanaa villalankaa, sopivasti epätasainen värjäys. Tästä on suunnitteilla pipo ja kaulaliina, mutta olisi kyllä ihanaa puserolankaakin.

Vielä on kassissa succablokit Secret Woolin osastolta, ne unohdin kuvata. Mutta miksi nuo kuvat kääntyy noin? Käänsin ne Photofiltressä 90 astetta vastapäivään, ja kokeilin tuoda ne bloggeriin, mutta sitten ne olivatkin siinä asennossa. Tuo alimmainen tuli ihan oikein, kaikki ne ovat oikeasti samoin päin.

torstai 9. lokakuuta 2008

Meinasin ensin, etten esittele tätä hametta ollenkaan. Kun ärsyttää nämä huonot kuvat ja ei siitä mitenkään onnistunutkaan tullut. Hame on ollut valmis jostain toukokuulta, ja noin kuukausi sitten sain viimeisteltyä sen. Ajatuksissa oli vähän leveämpi helma, mutta tuollainen se nyt on. Ja pituuttakin olisi saanut olla enemmän, mutta en sitten jaksanut neuloa lisää. Vaikka lankaa kyllä olisi ollut siihen. Kaksi kertaa on ollut päällä, ja takapuoli pussittaa. Jos helma olisi ollut vähän leveämpi, se ei näkyisi niin hyvin. Ja kun mulla on notkoselkä, niin tehän tiedätte mitä se tekee: maha työntyy eteen. Sen näkee tuosta kuvasta, helma ei ole suorassa vaan se nousee edestä ylemmäs. Ei tasoita vaikka takapuolikin en levennyt viime vuosina. Pitäis tehdä sellaisia äitiyshameita, eteen lisää tilaa, jotta helmaviiva olisi suorassa. En kehtaa. Hame on kyllä mukava päällä, sitä ei suorastaan tunne. Ehkä sitä muutaman kerran voi vielä pitää jossain sopivassa tilanteessa.

Lankana on Garnstudion Safran (puuvilla) ja Schoeller Loden (kampavilla), puikot muistaakseni 3mm, langanmenekki 300g.


Jotain mukavaakin. Tulossa uusi tietokonepöytä. Onnea on isä, joka osaa ja myös tekee.