sunnuntai 30. marraskuuta 2008



Blogini on saanut tunnustuksia. Tämä ensimmäinen mun piti laittaa jo edelliseen kirjoitukseen, mutta sen unohdin. Unohdus ei tarkoita kuitenkaan sitä, etten olisi sitä arvostanut, päin vastoin, arvostan sitä suuresti.

Kiitos Eila!










Toinen tunnustus tuli Hansulta. Kiitos tästä, aivan hämmennyin, kun mulle halusit tällaisen ojentaa!

Kumpaakaan en tällä kertaa laita eteenpäin, kaikki blogit ansaitsevat ne.


Sitten neulomisiin. Valmista on tullut, ja nämä valmistuivat äkkiä. Oulun messuilta ostetuista langoista valmistui Mario-myssy ja kaulaliina. Lanka oli hieman ohuempaa, kuin Jatan ohjeessa on, joten silmukkamäärät ovat ihan omat ja muutaman kerran piti aloittaa alusta ennen kuin sain sopivan. Mutta hyvä siitä tuli, ja katsokaa kavennuksia (kuvassa vähän rutussa), meni kerralla tasan! Harvinaista mulle, siinä kohtaa ei tarvinnut säätää ollenkaan. Kaulaliinan ohje löytyy täältä. Kaulaliinasta tuli vähän liian lyhyt, ja meinasi mennä uusiksi. Ajattelin, että jos ottaisi vähän paksummat puikot, siitä saisi vähän pidemmän, mutta annoin sitten olla. Laitan tarkemmat tiedot ja (ehkä) paremman kuvan, kunhan ovat kuivuneet kunnolla. Kiitos Jatalle hyvästä ohjeesta!


Keskeneräisyyksiäkin löytyy. Muistattehan tämän onnettoman takintekeleen? Se on nyt tässä vaiheessa. Mulla ei oikein kärsivällisyys riitä kovin kauaa kerralla värkkäämään tämän kanssa. Toinen hiha on edelleen väärinpäin ja niin se jääkin. Kangasta ei löytynyt hakuyrityksistä huolimatta. Kangas oli tehtaanerä, ja sitä ei sitten ollut yhtään enempää missään Eurokankaassa. Edessä olisi hihojen kiinnitys. Kuvastakin vähän näkyy, että kaavanmukainen ei toimi ollenkaan. Syötöstä on järkyttävän paljon ja olan kohta ei täsmää mulle ollenkaan. Kun vaan jaksaisi värkätä tämän valmiiksi. Kangas on edelleen ihana.


Tuolla aikaisemmin kirjoitin, että miten tällaisen pienen neuleen tekemiseen menee niin kauan. No, nyt paljastan sen. Kyllähän mä itse sen oikeasti tiedän. Näin se menee. Aloitetaan neule ja tehdään se puoleen väliin. Sitten katsotaan seuraavan kerran ja ihmetellään, että miten tästä tuli näin pieni/iso. Tässä seuraava tapaus. Haalari kummitytölle. Ensimmäinen versio olisi sopinut vastasyntyneelle. On muuten jännä juttu, tässä lanka on samaa kuin tuossa edellisen kirjoituksen takissa, mutta yllättäen valkoinen lanka vaatiikin paksumman puikon. Monestihan on niin, että tumma lanka on paksumpaa ja kovempaa, mutta tässä se on just päin vastoin. Mutta ei se haittaa, tuleepahan valmista nopeampaan.

sunnuntai 9. marraskuuta 2008

Vihdoinkin sain tämän pienen villatakin valmiiksi. Miten tällaisen tekemisessä voikin mennä niin kauan? Takki on kokoa noin puoli vuotias, lanka Grignascon Flavia baby, 100% villa, puikot 2,5 mm. Menekki oli 0,198 kg. Väri on niin tumman ruskea, että kuvaaminen oli tehtävä jalustan kanssa, kun taivaaltakaan ei tullut yhtään valoa.


Tämä oli kyllä sellainen "katotaan, mitä tulee" -tapaus. Olisi kannattanut vähän paremmin suunnitella. Tuo olalla oleva kuvio on kyllä melkoinen räpöstys, mutta ei se varmasti käyttöä haittaa.


Huppu saattaa olla vähän iso, mutta parempi niin päin. Liian pieni on hankalampi. Ja neulos on kyllä tosi pehmeää ja ihanan tuntuista, ei se kyllä paina vaikka vähän ruttuun jäisi pään alle.

Ja lopuksi vielä isän taidonnäyte isänpäivän kunniaksi. Eilen järjestelin (siksi se on niin siisti) tietokoneen ihanalle, uudelle tietokonepöydälle! Ei oo lastulevyä vaan täyttä puuta.