Ihana kesäloma, neljä viikkoa edessä. Ja lomarahat meni heti... ihana uus kone! Menin vain katselemaan, mutta kun kauppias hyvän tarjouksen, en voinut olla ostamatta. Kummallinen ompeluinto on vallannut mielen, tällaista ei ole ollut 15 vuoteen.

Uusi neule puikoilla. Tästä langasta yritti ensin tulla Febryary Lady Sweater, linkin siihen löysin Tuin kutomosta. Tehtyäni noin kolme kertaa pitsineuleeseen asti (kokeilin vähän eri silmukkamäärillä ja erivahvuisilla puikoilla), tulin siihen tulokseen, että lanka ei riitä. Lanka on talvella ostamaani Austermann Bambou Softia. Lanka on ihanaa neulottavaa! Ja tuntu on ihanaa! Nyt siitä on tulossa sellainen lyhythihainen sliparin tyyppinen. Kuvio on kopioitu Little Pumpkins Socks -sukista. Kaunis kuvio, pidän siitä kovasti.


Aloitus on italialainen aloitus, jolla saa kyllä mielettömän siistin reunan. Ylhäältä alas olisi jotenkin helpompi neuloa, mutta silloin helmaan ei saa tätä ihanaa reunaa, joten neulon tämän perinteisesti alhaalta.


Pitkästä aikaa on hieno ilma. Sohvan silkkityynyt hehkuvat auringonpaisteessa (vaikka se ei teekään niille hyvää).

Viime yönä näkyi hieno sateenkaari. Kuvasin vain ikkunasta, kun en enää jaksanut laittaa vaatteita päälle ulosmenoa varten. Kuva ei kyllä näytä miten hieno se oikeasti oli.

Edellisen postauksen hameesta sen verran, että ehkä siitä tulee vielä ihan hyvä. Vähän lyhyeltä se tuntui, mutta sehän on helppo korjata. Neulon vielä yhden mallikerran pitsiä, sitten se on ihan hyvä. Toivottavasti osaan vielä käyttää sitä.

Tämä melkein unohtui muuttohässäkän aikana. Siitä pitäisi siis tulla hame. Se näyttääkin ihan hameelta. Pesin sen tänään ja asettelin kuivumaan. Siinä se näyttää lyhyeltä ja leveältä. Onko minusta tullut sellainen? Huomenna sen näkee, tai ylihuomenna. Jos tästä ei mainita myöhemmin mitään, se on joutunut jonnekin nurkkaan häpeämään. Kolmatta kertaa en aio sitä neuloa.


(Niin harmaa päivä, että oli pakko käyttää salamaa, että sai edes jotain tolkkua kuvasta.)


Nämä pienet sukat valmistuivat viikonloppuna lämmittämään kummitytön jalkoja. Lankana Anti Tickle, sama josta neuloin peiton, puikot olivat 2mm. Raidat ovat aina-oikein -neulosta (2s), tiimalasikantapää, kärjestä aloitettu ja 2x2-resoriin lopetettu, koko: vauva.

Pientä valmistunutta. Ilun lankoja olen tilannut jo monta vyyhtiä, tässä ensimmäinen valmistunut niistä.
Malli on monelle tuttu Knittyn Lace ribbon scarf. Lanka on villa 75%/bambu 25% -sekoitetta. Neuloin muistaakseni 3,5mm puikoilla. Menekki yksi vyyhti, 100g. Malli on mukava neulottava, voi ihan huoletta lukea tai surffailla samalla. Lanka tuntuu hieman karhealta, mutta jospa se pehmenis käytössä. Tämänkin neuloin kahteen kertaan. Ensimmäisestä tuntui tulevan vähän pieni, joten vaihdoin isommat puikot ja neuloin uudelleen. En oikein ole vielä sisäistänyt pitsineuloksen vaatimaa puikkokokoa. Melkein voisi ottaa säännöksi että, mikä tuntuu hyvältä, siitä seuraava koko on parempi.

Muutto on onnellisesti takana. Osa tavaroista vielä hakee paikkaansa (paikannäyttäjä on ollut väsynyt), mutta suurin osa on jo paikoillaan. Olen niin nauttinut olosta omassa kodissa. Ja tästä tilasta! En ymmärrä, miten nämä kaikki tavarat mahtuivat vanhaan asuntoon.


Työhuoneen ikkunasta on paras näkymä tässä asunnossa. Nuo puut ovat niin ihania, vihreitä!


Tikru oli saanut työsuhde-etuna vanhoja ovia. Mullakin oli samanlainen onni. Työpaikan kellarista löytyi tämä, ja työnantajani antoi sen mulle. Siitä oli tarkoitus tulla joskus pöydän kansi, mutta se on harmillisesti vääntynyt, joten se jää tuohon. Kaunis se on siinäkin. Edessä olevan kaverin ystäväni toi lahjaksi. Sopii täydellisen hyvin tuohon paikkaan.


Olen mä vähän neulonutkin. Ilun värjäämät langat ovat koukuttaneet minut ihan täysin. Tässä ensimmäinen puikoilla, muut ovat vielä vyyhdillä. "Lauralle", bambusukkalanka. Ei tule sukkia vaan huivi, Lace Ribbon Scarf Knittystä. Ja jotta langat eivät loppuisi, tilasin juuri lisää. Muutossa kyllä totesin, että lankoja olisi yhdeksi talveksi vaikka ei yhtään enää ostaisi. Mutta kun ne ovat niin ihania. Ei varmaan tarvitse selitellä.

Onneksi kuume ei estä neulomista. Pakkaamistahan se haittaa aika paljon. Sain hameen neulottua vihdoin valmiiksi. Täytyy toivoa, että tässä sanonta "kolmas kerta toden sanoo", ei pidä paikkaansa. Olen tämän jo kerran neulonut, ja siitä tuli silloin liian pieni. Pesu ja pingotus jää odottamaan ensi tai jollekin muulle viikolle. Voi olla, että jos ilmat jatkuvat tällaisina kuin nyt, käyttökin jää syksylle.

Viime viikolla sain vihdoin valmiiksi Shallowtail Shawlin. Lauantaina oli kummitytön ristiäiset ja halusin sen sinne päälle. Väsyneenä torstai-iltana reunusta väänsin reunusta ja sehän tökki. En millään saanut silmukoita täsmäämään ja lopulta neuloin vaan väkisin loppuun. Lopputulos on sitten hyvin epämääräinen. Keskisilmukan toinen puoli menee oikein, mutta toinen ei ollenkaan oikein. Puran sen vielä kerran ja ehkä neulon vähän isommilla puikoilla. Haluaisin siitä vähän laskeutuvamman kuin mitä se nyt on. Sitten on koko huivi ehkä noin kolmeen kertaan neulottu.


Käytössä huivi kuitenkin oli. (Olen rajannut vauvan pään törkeästi pois, ja omaanikin olisi vielä enemmän rajata.)

Veljeni sai reilu kuukausi sitten pienen tytön, minusta tuli täti! Vauvat ovat ihania, ja vauvoille on ihana neuloa kaikkea söpöä. Ne valmistuvatkin niin nopeasti. Komerossa löytyi tällaista villalankaa, jota oli jäänyt neuletakista, jonka tein siskolleni melkein viisi vuotta sitten. Vaikka värit eivät olekaan perinteisiä vauvavärejä, uskalsin kuitenkin tehdä siitä peiton pikkuiselle. Näitä tilkkuja on sitten mukava neuloa, ei tarvitse ajatella mitään, ja voi samalla lukea tai surffailla netissä.



Lanka on Piikkopirrasta tilattua Anti Tickle -lankaa, 100% villaa. Neuloin tilkut 2,5mm puikoilla. Vaakaa en omista, joten en osaa sanoa paljonko lankaa meni. Neuloin vain lähes kaikki langat loppuun, ainoastaan oranssia on vähän vielä jäljellä.


Ja tässä on se takki, josta langat jäivät tähteeksi. Tämä on koneella neulottu.

Luulin, että pääsisin jo loppuviikosta muuttamaan, mutta eihän se niin mennyt. Olen yrittänyt tsempata itseäni pakkaamisen suhteen (se on niin tylsää), mutta huonosti on sujunut. Oli tarkoitus, että pidän to-pe ylityövapaita ja perjantaina vien tavarat uuteen paikkaan. Mutta nyt selvisikin, että saan avaimet vasta lauantaina tai viimeistään sunnuntaina. Vielä muutama päivä täällä kaaoksen keskellä.