Lisää lankaa. Vajaa 500g konepestävää villalankaa.

Siskontytölle, 3kk, valmistui tällainen söpöliini mekko. Söpöliini on se lapsikin. Malli löytyy Dropsin sivuilta. Ohjeessa olevan langan valmistus on jo lopetettu, ja neuloinkin sen Lanettista, jonka tiheys . Puikot olivat 2,5 ja langan menekki 113g. Nämä lasten neuleet on kyllä ihania, kun niihin menee niin vähän lankaa.


Ohje oli muuten hyvä, mutta mulla ärsytti kun yläosassa kuviota ei ollut mitenkään mietitty kädenteiden kohdalla. Ja kun minäkään en jaksanut miettiä. Niistä tuli sitten kaikista vähän erilaiset. Muutenkin olen erittäin huono lukemaan ohjeita. Ymmärrän paremmin kaaviomuotoisen ohjeen. Ihan käyttökelpoinen mekko siitä kuitenkin tuli, ja lapsen äiti oli tyytyväinen siihen.

Kaivelin postilaatikosta päivän postia ja kun sain sieltä saalista, vieressä leikkivät naapurin lapset huusivat isoon ääneen, että "Kaisa sai paketin!" Totta, paketti siellä oli. Sitten ne arvuuttelivat, mitähän siellä mahtaisi olla, olisko vaikka leluja.

Ei siellä leluja ollut. Tämän paketin oli lähettänyt Kaisa, ja se kyllä tosissaan piristi tätä pieleen mennyttä päivää. Tämä liittyy tähän kirjanlukuhaasteeseen, jonka hävisin ja jouduin lähettämään kaimalle lankaa. Mutta ei siihen kyllä liittynyt sitä, että kaima joutuu lähettämään minulle kirjan! Minä olen sen verran lapsellinen, että luen tiettyjä lasten- ja nuortenkirjoja säännöllisin välein, ja näitä en olekaan pitkään aikaan lukenut. Kiitos, kiitos! Niin, ja tuo suklaa, mulla on koko päivän ollut hirveä makean himo, mutta kun olen päättänyt etten osta suklaata. Onneksi ei tarvinutkaan.

Ei täällä ole mitään valmistunutta. Tai on yksi tiskirätti, mutta siitä ei ole kuvaa. Ihastuin niin sen bambuisen käyttöön, että pitää tehdä vielä niitä lisää.

Mutta täällä on tehty tärkeitä hankintoja. Ensimmäinen hankinta oli kaukolaukaisin kameraan. Ja tässä ensimmäinen kuva. Ei mitenkään suunniteltu eikä aseteltu, kamera oli pöydällä ja osoitin läpyskää sillä. Ja sehän toimi!

Mulla on ollut aikaisemmin tällaisia silmukkamerkkejä. Tämä on se kaikkein huonoin, toiset ovat vähän parempia, mutta eivät mitenkään salonkikelpoisia.


Nyt mulla sitten on salonkikelpoisia silmukkamerkkejä. Lotalla oli blogissaan suuret myyjäiset ja kerrankin minä olin nopea ja ehdin saada ne, mitkä halusin. Ne on kauniit!

(Haluaisin kuvan olevan toisinpäin, mutta bloggeri haluaa näyttää sen näin.)

Vihdoinkin sain tämän haalarin valmiiksi. Kuten tuossa aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin, lanka loppui aivan viime metreillä. Eikä sitten löytynyt ollenkaan saman väristä eikä saman vahvuista, joten kaulus on sitten paljon keltaisempi ja paksumpi kuin muu vaate. Mallineule on tosi kiva, joustava ja lanka aivan ihana neuloa ja miellyttävän tuntuinen neuloksena. Haalariin otin mallia Suuren Käsityölehden numerosta 9/2004. Jätin palmikot tekemättä, kun ne vievät lankaa niin paljon enkä ollut varautunut siihen. Lankaa olin ostanut 300g, valmis vaate painoi 302g. Vähän mietin tuota yhtälöä, kaulus on eri langasta ja vetoketjukin painaa jonkin verran.


Neuloin haalarin saumattomana, raglankavennuksissa keskellä yksi nurja silmukka.

Itselle valmistuivat uudet sukat. Lanka on syksyn Kädentaidot messuilta ostettu Colinetten Jitterbug. Ostin viimeisen vyyhdin tätä lähinnä siksi, että halusin kokeilla tätä lankaa. Jos vaihtoehtoja olisi ollut, en olisi tätä väriä ostanut. Vyyhdissä on merkintä 110g, vaaka näyttää 114g. Puikot 2,5mm, kärjestä aloitettu, tiimalasikantapää. Kuvasta näkyy se muutos minkä teen tiimalasikantapäähän. Pidän tästä mallista ja saadakseni siitä istuvamman, teen lisäyksiä ennen kantapäätä. Istuu näin paljon paremmin jalkaan. Yritin hakea jotain kuviota tähän, mutta näytti, että kaikki kuviot menee hukkaan, kun lanka on noin kirjavaa. Ihanan tuntuiset jalassa.

Tämä ihana paketti tuli Tuilta arvontavoittona. Wetterhoffin Silviaa, tuota terveysvaikutteista, 50g, Fazerin Pätkispaloja ja ihana, Rudolf Koivun kuvituksella oleva kortti. Lanka on sitä mun tämän hetken mieliväriä, ruskeaa. Tästä tulee varmaan kämmekkään itselle, vasta näin jossain blogissa tai ravelryssä ihanan mallin. Pitäisi vielä löytää se uudelleen. On mieluinen paketti, kiitos Tui! Tämä oli muuten ensimmäinen blogivoitto, en meinannut ensin uskoa, että se oli todella minulla. Kävin moneen kertaan klikkaamassa sitä linkkiä Tuin kutomossa, ennen kuin uskoin.


Kummitytön haalari olisi melkein valmis, jos lanka ei olisi loppunut. Langan ostin kesälomareissulta Menitasta, ja sitä ei täältä päin saa ollenkaan (Grignasco flavia baby merino). Toivottavasti äitin varastosta löytyy Lanettia, se ehkä sopii tuohon kauluskappaleeseen jatkoksi.


Sitten vielä itselle valmistunutta. Tämäkin on niistä kesälomalangoista, Wetterhoffin Sivillaa ja aikaisemmin Secret Woolilta tilattua Manos del Uruguayn Silk Blendiä. Silk blendiä oli 100g ja Sivillaa meni 295g, neuloin 3.5mm puikoilla (Sivilla kahdelta päältä). Ihan peruspusero ilman saumoja, helmassa ja hihansuissa muutama kerros aina oikeaa, sitten sileää oikeaa ja kaarroke ja kaulus aina oikeaa. Kuva on jälleen kerran heikko esitys, en osaa toimia jalustan kanssa ja lisäksi parempi kamera jäi eilen kotikotiin. (Tähän pitää lisätä, että kuvaajan paikka olisi auki. Ihania kuvauspaikkoja on vaikka kuinka paljon, mutta en vaan kehtaa mennä jalustan kanssa itseäni kuvaamaan.) Mutta puserosta tuli just sopiva ja se on ihanan tuntuinen päällä. Molemmat langat olivat tosi miellyttäviä neuloa. Toivottavasti tuo Sivilla ei nyppyynny käytössä.

Siitä asti, kun uusin Ulla ilmestyi, mulla on ollut odottamassa kaksi kerää Novitan Bambua. Tietenkin tiskirättejä varten, Liisa oli kirjoittanut niin vakuuttavan artikkelin niistä. Mutta aina se neulominen vaan venyi. Lopulta sain tartuttua niihin, kun mieskin kirjoitti niiden erinomaisuudesta. Ja nyt mulla on uusi tiskirätti. Se on niin uus, ettei sitä ole vielä kertaakaan käytetty, joten käyttöominaisuuksista en voi vielä kirjoittaa mitään. Kulmasta kulmaan neulottu, puikot 3mm ja langanmenekki 29g.

Joulun aikaan muistin, että Iirismaria kyseli jossain aikaisemmassa kirjoituksessa (jossa esittelin kummitytölle neulomaa villatakkia), että saisiko kuvaa käyttäjän päällä. Nyt kävi niin, että muistin ottaa tästä ensimmäisestä villatakista mutta en siitä toisesta. Joten tässä tämä oranssi takki. (Kuvassa takin alla on samettimekko, vähän paksu tuon alle.) Sain lapsen äidiltä luvan laittaa kuvan. Kultalapsi.

Tämän piti valmistua vielä viime vuoden puolella, mutta viime metreillä se joutui purkutuomion alle. Ei sentään kokonaan, mutta yläosa. Tämän kanssa otin vastaan uuden vuoden, kaverina olivat myös Finrexin ja kuumemittari.

Onnellista uutta vuotta!